Kuka pienistä välittää?

Edessäni on avoinna uusin Ahjo (7/2007), jossa hehkutetaan Metallin lakosta vuodelta 1917. Metalli mursi muurin kahdeksan tunnin työpäivään. hieno saavutus! Mutta olisiko tänä päivänäkin aihetta murtaa niitä muureja? Mitä meille nämä maltilliset palkkaratkaisut ovat tuoneet, lisää työpaikkoja elektroniikka-alalle? Aivan oikein, työpaikkoja on tullut ulkomaille, ja lisää liksaa omistajille.! Sen sijaan työntekijät, jotka hyvinvoinnin alulle panivat, ovat jääneet nuolemaan ”näppejään”.

 Olisiko siis aika ruveta murtamaan niitä muureja, myös naisvaltaisille aloille, että jokunen työpaikka pysyisi myös täällä Suomessa? Toivoisin hieman kovempaa otetta liittomme neuvotteluihin. Muistettaisiin, miltä työläisestä tuntuu. Asuminen ja eläminen Suomessa ovat melko kallista. Tänäkin vuonna pitäisi pelkällä kiitoksella elää, kun ei ole tulossa palkankorotuksia. Metalliliitto, ryhdistäydy ja ala ajamaan meidän ”pienten” etuja! Jäsenmaksuille tulee saada ”katetta”, muuten on huono sijoitus! Metalli, murra niitä muureja myös nykypäivänä, ettei tarvitse noinkin vanhoja muistella kuin 1917!